Päiväkummun Minnan Hevoskuvauspäivät, osa 1/2

Olen tämän postauksen julkaissut vanhassa blogissani vuoden 2021 huhtikuussa, vaan koska nämä edelleen pätevät, julkaisen uudestaan.

Mutta siis koska Hevoskuvauspäiviä olen järjestänyt vuodesta 2019 lähtien, teen vielä toisenkin postauksen, niin että saan siinäkin näytettyä muiden kuvaajien ottamia kuvia.

Koska nehän ne parhaita ovat, kuvat, ainakin sinun kantiltasi!

Kuvaa klikkaamalla tämän vuoden workshoppien kalenteriin!

Päiväkummun Minnan Hevoskuvauspäivät – mikä niissä minusta on niin hienoa?

3 syytä nousee yli kaiken:

1. KAKKUKAHVEET (no joojoo lounas myös)

Olen todella hämmentynyt, kun näin ensimmäisen workshoppini muistiinpanoista, että siellä oli vain yksi kakku.

YKSI KAKKU???

Olen niin pahoillani, te ensimmäiset osanottajat! Koska en silloin vielä oikein ollut varma, mitä te ehkä haluatte, jouduitte sapuskan jälkeen torkkumaan ja katsomaan kuvia pihattotalliajoiltani. Torkut on torkut ja ne tekevät ihmiselle hyvää, mutta se, että te saitte VAIN yhtä kakkua, on suht karmaiseva virhe…

Kolme, tai neljä, ehdottomasti. Kakkua tai piirakkaa. Oltava. Niin kun vaikkapa sitruunajuustokakku, appelsiini-suklaa-juustokakku ja mokkapaloja.

Totta kai lounas, tietty! Kylläinen ihminen kuitenkin on pääsääntöisesti tyytyväisempi ihminen kuin nälissään oleva, ja nälkää huutavalla vatsalla on meistä kenenkään turha kuvitella olevansa Kovin Luova tai Visioiva Valokuvaaja…

Vuoden 2022 ensimmäisessä Hevoskuvauspäivässä, järjestyksessään yhdeksännessä, helatorstaina 26.5., siellä voisi olla appelsiini-suklaa-kuivakakku, appelsiini-suklaa-juustokakku, Britan torttu ja limejuustokakku.

Aika hyvä, ehkä?

Seuraavaksi tärkein?

2. IHMISET (No oikeasti totta kai tämä on se tärkein!!)

Hurjan erilaisia ihmisiä on minulla ollut kunnia tänne saada, esittäytymään toisilleen, syventymään keskusteluihin, nauramaan isosti ja pohtimaan niin kertakaikkisen muutakin kuin kamerateknisiä asioita.

On ollut ammattivalokuvaajan töitä tehneitä, yläasteikäisiä, harrastelijakuvaajia, aivan laidasta laitaan. Sama on pätenyt myös malleihin, lapsukaiset ovat olleet kertakaikkisen rakastettavia, jokainen omalla tavallaan.

Naismallit taas ovat jaksaneet miettiä ja pohtia parhaita kampauksia ja meikkejä ja kestäneet sekä hellettä ja paarmoja ja sadetta ja kylmää JA hanskanneet hevosten kanssa, jotka eivät välttämättä aina ole olleet samaa mieltä siitä, viitsiikö seisoa kauan paikoillaan, korvat höröllään.

Mitä useamman Hevoskuvauspäivän olen järjestänyt, sen paremmin olen oppinut ymmärtämään.

Päästäkseen mukaan valokuvaajat maksavat aikas hyvänmoisen osallistumismaksun ja ajavat mahdollisesti useita tunteja. Yksi osallistujista on käynyt kaikissa täällä järjestämissäni kuvauspäivissä. Kysyy, että saako vielä, tai enää, tulla.

No herranen aika, täällä kiitollisena huokaan.

Mallilapsien äidit ovat pyytämättä ostaneet lapsille kuvauksiin sopivat vaatteet, tai tuoneet lukuisia vaihtoehtoja mukanaan. Mallihevosten omistajat ovat pesseet hevosensa ja järjestäneet kaiken kuvauksien aikataulun mukaan.

Mukavaa on ollut se, että hyvissä ajoin ennen omaa kuvaussettiään tulleet mallit ovat istahtaneet kanssamme samaan pöytään.

Tai malleiksi tulleet kaksi eri puolelta maata olevaa suht samanikäistä tyttöä ovat hetken ehtineet kuvauspaikalla leikkiä keskenään, kun toinen on juuri lopettanut ponin kanssa malleilun ja toinen on vasta aloittamassa.

Tai nainen, joka on mallina päivän viimeisessä kuvaussetissä, tulee heti päivän alkuun, auttamaan ponien ja keittiöhommien kanssa.

3. TYHJÄ PÄIVÄ

Ei siis ole olemassa kuvaajia ja malleja ja assistentteja.

On vain ihmisiä, ketkä kaikki ovat siivonneet kalenteriinsa yhden päivän tyhjäksi, tullakseen auttamaan tai malleilemaan tai osallistumaan.

Parhautta on se, että tuo päivä on ihmisillä tyhjä. Ei kenellekään enää ole sellaisia, tyhjiä päiviä. Olen niin maailman onnellisin, että pystyn tarjoamaan ihmisille syyn pitää yksi päivä tyhjänä, ja ihmiset haluavat käyttää tuon syyn.

Kun ihmiset ovat onnistuneet pitämään päivän tyhjänä ja tulemaan tänne peltojen keskelle, on heillä jo valmiiksi rennompi olo, hymy helpommassa ja nauru myös. Koska kaikki tarvitsevat naurua, ja toisaalta nauru tuottaa lisää naurua, on yleensä tuloksena täydellisen vatkuli ihminen.

SE on minulle hienointa. Sitä fiilistelen seuraavat päivät, kun minulla on takki ihan tyhjä ja ihmettelen sitä hämmentävää siisteyttä (mikä talossamme on VAIN silloin, kun on kuvauspäivä), tai sitä, kuinka täydellisesti järjestelyt sujuivat muualla ollessa.

Ai että nautin kun mietin sitä, miltä kuvaajat näyttivät kotiin lähtiessään.

Täydellisen vatkuleina.

Sitä, kun päivän päätteeksi kuvaajasta näkee, että väsymys ja raitisilmamyrkytys alkaa olla jo lähellä ja yhdessä nauramista on riittänyt koko päiväksi, ja vatsakin on täynnä.

Olen onnellinen, kun kuvaaja on niin tyytyväinen siihen, että osallistui, ymmärsi, että se on Ihan Oma Hyvinvointipäivä, mikä toki joo tuottaa muistikortit täyteen kuvia mutta tekee jotain vieläkin tärkeämpää.

Raukeuttaa mielen, hiljentää hetkeksi sen päänsisäisen karusellin, mikä meillä kaikilla on, ihan vaan nykyajasta ja siitä normaalista elämästä ja arjesta ja työnteosta.

En ihan oikeasti tiedä, miten päin sitä olisi, tuollaisen edessä.

Muuta kuin onnellinen.

Kiittäen ja kumartaen kaikille teille ihmisille ja hevosille, ketkä olette tähän astisissa kahdeksassa Hevoskuvauspäivässä olleet, täällä teille kaikille vilkuttaa innolla tämän vuoden Hevoskuvauspäiviä odottava

Minna

Nii ja hei. Osa vuoden 2022 Hevoskuvauspäivistä on lyöty kokonaan lukkoon, osa on päivän myötä varma mutta mallilista täydentyy vielä. Mikäli olet tallin omistaja, tai useamman näyttävän hevosen tai ponin omistaja, aina kuuntelen ”Voitteko tulla tänne meille kuvaamaan?”-ehdotuksia! minna(at)paivakummunminna.fi, laita sinne ehdotuksiasi!!

Lisää tämän vuoden Hevoskuvauspäivistä löytyy omalta välilehdeltään. Alla olevaa kuvaa klikkaamalla pääset sinne nopeiten!

Paivakummun Minnan Hevoskuvauspaivat

Vaikka pitkä ritirampsu onkin, silti suosittelen katsomaan näitä osallistujien kuvia. Näitä tulossa lisää, ja aivan varmasti löytyy lisää myös kuvaajien omilta sometileiltä!

One thought on “Päiväkummun Minnan Hevoskuvauspäivät, osa 1/2

  1. Pingback: Hevoskuvauspäivät - lisää kuvia! -

Comments are closed.