Myönnän. Olen heikkona aforismeihin, sitaatteihin, jonkun sanoihin. Pidän siitä, että joku sanoittaa sitä, mitä etsin. Jollain on sanansa siihen, mitä kohti hapuilen. Joku on, vaikka niinkin kaukana kuin antiikin historiassa tai siitäkin kauempana, ajatellut sen mitä kaipaan, tai mikä antaisi voimaa.
Näitä olen kirjoittanut ylös koko aikuisikäni.
Nyt osan olen koonnut yhteen. Vähän sama kuin jos kotona on valokuvia. Yhdet ovat yhdessä laatikossa varastohuoneessa, yhdet on laitettu albumiin, jonka teko on kuitenkin jäänyt kesken, hyvistä aikomuksista huolimatta, yksi nippu on olohuoneen sivupöydän laatikossa. Vuosikymmenien kuvat saattavat olla kehittämättöminä negatiiviliuskoina, siitä seuraava vuosikymmen on dioina, siitä seuraava on kyllä kuvina, mutta siellä täällä tuolla ja tämän vuosikymmenen kuvista ainakin puolet ovat räjähtäneet bittiavaruuteen silloin kun tietokone kuoli.
Tuntuu isolta, jättimäiseltä työltä koota kuvat yhteen paikkaan ja totta, onhan se sitä. Mutta sitten kun viitsii työstää edes osan valokuvista samaan paikkaan, samoihin albumeihin, voi mikä onni ja riemu niitä on katsella.
Aforismikirjat ja #tueyrittäjää
Sama juttu aforismeissani. Näissä on, myönnän, paljon pienempi vaiva kuin valokuvissa, mutta yhtä kaikki, se, että saa kääntää sivuja, lukea auttavia tai inspiroivia tai tukea tarjoavia sanoja, on niin paljon parempaa kuin jonkun tyhjän kirjekuoren kylkeen kirjoitetut sanat.
Värssykirja, siksi niitä kutsun.
Alun perin tein itselleni. Taisi olla äitini, tai siskoni, joka näki kirjan, ja pyysi tekemään, että voisi antaa lahjaksi sille tai tälle. Niinä vuosina, kun kiersin käsinsidottujen kirjojeni kanssa myyjäisiä ja markkinoita olivat nämä värssykirjat, neulakirjojen ohessa, myydyin tuotteeni.
Mitä niissä sitten on? Miksi juuri ne aforismit?
Epictetus oli stoalainen filosofi, hän…
Hei. Anteeksi. Saanko keskeyttää itseni?
(Mistä lähtien olet siihen kysynyt lupaa?!?)
Pomppivat ajatukset keskeyttävät minut vähän väliä, kait siihen olen jo tottunut, mutta anteeksi, nyt keskeytän sinutkin.
Olin aloittamassa Epictetuksen kanssa. Hän on sanonut: ”We have two ears and one mouth so that we can listen twice as much as we speak.”. (Meillä on kaksi korvaa ja yksi suu, jotta voisimme kuunnella kaksi kertaa niin paljon kuin puhua.)
Epictetus (55–n. 135) oli stoalainen filosofi, joka eli pääsääntöisesti Roomassa ja jonka sanoja kuulin lainattavan ensimmäistä kertaa TED Talkissa. Muistelen, että Epictetuksesta ja ylipäätään stoalaisuudesta on Jari Sarasvuon lisäksi puhunut joku mies TED Talkissa ja tuota miestä yritin etsiä. Mietin, mahtoiko se olla Tim Ferris.
Ei se tainnut hän olla, vai olikohan?
Ferrisin vuoden takaisen haastattelun luin ja muutama kohta osui ja upposi. ”Mielenterveydestään Ferriss on puhunut usein avoimesti. Hän sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä, johon on kuulunut rampauttavia masennusjaksoja.” Omasta kaksisuuntaisestani olen kirjoittanut monta kertaa, viimeisin teksti löytyy täältä.
Toinen kohta, mikä tuntui hyvältä Ferrisin haastattelussa, oli ”Sosiaalista mediaa Ferriss ei vapaa-ajallaan ole käyttänyt vuosiin, vaikka työhön sitä tarvitseekin. Puhelimen näyttö kannattaa vaihtaa mustavalkoiseksi, Ferriss neuvoo. Käyttö vähenee varmasti.” Somestakin olen kirjoittanut…
Miten sitä osaisikin ottaa tuon saman ajatuksen käyttöön? Vähenisi reippaasti se puhelimen vilkuilu, jos osaisi ajatella sen noin, että sosiaalinen media on tarpeellinen työssä mutta että vapaa-ajallaan sitä ei käytä.
Minäkin olen myös kirjoittanut siitä, kuinka sosiaalinen media ja nimenomaan Facebook on tuottanut paljon ja huonoa, joskin aina somesta puhuttaessa tuntuu kulkevansa uudella jäällä, sellaisella mikä ritisee jalkojesi alla. Miettii, että osaanko asetella sanani oikein, että joku saisi kiinni siitä, mitä minä jo (kantapään kautta ja perhettäni rikkoen) olen oppinut.
Mutta siis vaikka Ferrisillä oli paljon viisaita sanoja, en ainakaan tuosta tekstistä Epictetusta nyt löytänyt. Mukavaa oli, että hän ei väittänyt kaikkia viisauksia tai sanoja omikseen, ”Me muovaamme työkalumme, ja ne muovaavat meitä. Joku muu on sanonut noin. En keksinyt sitä itse.”. Sarasvuota kuuntelin taannoin paljon, ja hänen puheensa olivat huima tutkijoiden, ajattelijoiden, yrittävien ja yrittäjien esiinmarssi, joiden nimet ja sanojensa lähteet hän aina mainitsi.
Aforismikirjat ja #tueyrittäjää – Kunhan muistan tekijänoikeudet!
Värssykirjoissa minulla on rajani sitaattien suhteen.
Tekijänoikeus sanoihin on seitsemänkymmentä vuotta. Sitä lähempänä sanotut sanat rikkovat tuota tekijänoikeutta, niitä ei voi käyttää kuin ihan vaan oman muistikirjan sivuilla. Toisen aforismilla ei saa tehdä rahaa ennen kun on aika täysi. En siis voi myyntituotteeseeni laittaa. Luovan alan yrittäjänä, tekijänoikeudesta kiinnipitävänä valokuvaajana ja kirjoittajana, ovat Epictetuksen sanat oikein sopivia. Tekijänoikeuden suojaa ei enää sanoille ole, voin siis vapaasti käyttää noin kaksituhatta vuotta sitten eläneen miehen sanoja.
Mitä muuta?
Englantilainen runoilija, kuvataiteilija ja kirjanpainaja Willian Blake (1757–1827): ”What is now proved was once only imagined.” (Mikä nyt on todistettu ja totta, oli joskus vain kuviteltu.)
Yhdysvaltalainen kirjailija Herman Melville (1819–1891): ”It is better to fail in originality than to succeed in imitation.” (Hyvin vapaasti suomennettuna, On parempi epäonnistua aitoudessa/ alkuperäisyydessä kuin onnistua matkimisessa.)
Saksalainen Albert Einstein, fyysikko ja suhteellisuusteorian luonut matemaatikko (1879–1955): ”Creativity is the residue of time wasted.” (Luovuus on hukkaan heitetyn ajan jäännös.)
Englantilainen matemaatikko ja kirjailija, Liisa Ihmemaassa kirjoittanut Lewis Carroll (1832–1898): ” “I’m not strange, weird, off, nor crazy, my reality is just different from yours.” ja ” “You’re mad, bonkers, completely off your head. But I’ll tell you a secret. All the best people are.” (En ole outo, kummallinen enkä hullu, minun todellisuuteni vain on erilainen kuin sinun, ja Sinä olet outo, sekopää, mutta kerron salaisuuden. Kaikki parhaat ihmiset ovat.)
Ranskalainen taidemaalari Henri Matisse (1869–1954): ”Don’t wait for inspiration, it comes while working.” (Älä odota inspiraatiota, se tulee työskennellessä.)
Suomalainen runoilija Edith Södergran (1892–1923): ”The inner fire is the most important thing mankind possesses.” (Sisäinen tuli/ polte/ palo on tärkein, minkä ihminen omaa.)
Kyllä. Toiset värssykirjani ovat vain englannin kielellä. Osa on suomen kielellä, osa sekä että. Paljon hyviä suomalaisia ihmisiä viisaine sanoineen jää vielä joksikin aikaa käyttämättä, koska kunnioitan tekijänoikeuksia ja muistan seitsemänkymmentä vuotta henkilön kuoleman jälkeen.
Tietoisesti en ole valinnut miesten sanoja, en tietenkään, vaan olen mennyt oma tarpeeni ja arvomaailmani edellä. Toisaalta, antiikin Kreikassa ja Roomassa olivat miehet vallassa (tämä tosin mututuntumalla sanottu, ilman minkäänlaista faktantarkistusta tai asian tutkailua).
Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut valtavan hyviä kirjoja, ja tämä sanonnoista on minulla vahvana ohjenuorana, tässä hiljalleen yritykseni kanssa ettepäin rämpiessäni. ”Kun haaveet lantrataan, jää pelkkää vettä vaan, ne täytyy ottaa raakana tai ei ollenkaan.”
Värssykirjat ovat, vaikka täytettynä viisaiden sanoilla, laihempia kuin muut sitomani kirjat. Kirjoitan käsin kaikki värssyt, joten kovin paksua kirjaa en viitsi tehdä, sen hinta kun kiipeää niin korkealle hitaan tekemisen kautta, että käsiin se jää. Käsiin jää myös kevyt kolotus, tarpeeksi kauan kun käsin kirjoittaa, alkaa se tuntua.
Mutta saahan kaupastakin aforismikokoelmia, kaiken kokoisia, kauniita kuin mitkä.
Saa, toki, mutta tässä kohdassa #tueyrittäjää voisi olla hyvä juttu mainita! Tokihan ne ovat suomalaisia ja yrittäjiä, jotka tekevät ne kirjakauppojenkin värssykirjat (tai sitten ei…). Mutta samalla tavalla kun monet värssykirjojeni aforismeista sanovat, yksilöllisyys, alkuperäisyys ovat keskiössä, tärkeitä.
Minulle värssykirjat ovat tärkeitä moneen kertaan, koska jokaisen kirjan teen erilaisena, yksittäin, ilman minkäänlaista massatuotantovaihtoehtoa. Työteliäitä, mutta juuri siksi sanonkin, että tärkeitä, moneen kertaan.
Käsinsidotun kirjan työnkaari:
- Tee sivuista sopivan kokoiset, minkä suurelta osin määrittää paperin kuitusuunta eli se, miten päin voin paperin taitella.
- Taittele sivut, ompelu ei onnistu yksittäisillä paperiarkeilla.
- Mittaa esilehdet eli ne, mitkä sitovat sivut eli nidososan kansiin.
- Neula, lanka ja sivut, ompele yksittäiset paperiarkit yhtenäiseksi.
- Liimaa selkävahvikkeeksi tarlatan eli kovetettu harsokangas, jätä painon alle kuivumaan.
- Leikkaa kansipahvit, voimapaperi ja kluuttikangas kansipahvien ja irtoselkäsuikaleen yhdistämiseksi.
- Valitse kansimateriaali, valittavana valtava valikoima kaikkea! Värssykirjoissa on useasti tapetti, vahva kangas, lahjakassi tai muu paksumpi kangas, oletusarvona että tätä luetaan paljon.
- Työstä kirja valmiiksi, jätä painon alle kuivumaan.
- Kun kirja on valmis, kirjoita aforismit. Pidä taukoja välillä, koska tähänkin vaiheeseen on syytä keskittyä täysillä, muuten tulee kirjoitusvirheitä.
Minä nautin valmiista värssykirjasta, mutta myönnän, en näitä itselleni tee. Toivon, että joku haluaa ostaa kirjakauppaa kalliimman kirjan, ihan vain koska värssykirja on kaunis, ainutlaatuinen, käsintehty ja koska sitä kautta tuet yritystäni.
Ajastasi kiittäen ja kumartaen
Minna täältä Päiväkummun tilalta
P.S. A3-kokoiset (30 x 42 cm) seinäkalenterini tulevat ensi viikolla painosta. Niitä on myytävänä ja varattavana jo nyt! 35 €, jossa alv ja toimituskulut Matkahuollolla. Alla kuva, että suurinpiirtein näet millaisia kuvia siinä on, ja myös sen, kuinka nämä ovat pelkkää kuvaa, ilman kirjoitustilaa, päivät ihan vain yhtenä ritirampsuna alareunassa (näkee kyllä viikkojaottelun ja arkipyhät!). Voin lahjapaketoida ja kirjoittaa haluamasi tekstin korttiin ja lähettää suoraan lahjansaajalle. Tilaukset minna @ paivakummunminna.fi tai instassa viestillä @paivakummunminna.
Tässä pätee aivan sama kuin värssykirjoissakin, #tueyrittäjää, joten kiitos sinulle!
P.P.S. Luovuuden Lauantait, niistä jo kirjoitinkin, ja nyt oli ensimmäinen. Vahvisti ajatustani siitä, että pidän niitä kuukausittain! Ja kyllä, TässäKIN pätee aivan sama kuin värssykirjoissa ja seinäkalentereissa, #tueyrittäjää, joten kiitos sinulle! Tiedustelut ja ilmoittautumiset minna @ paivakummunminna.fi tai wa-viestillä 050-5940168 tai instassa viestillä @paivakummunminna.
Postia Päiväkummusta -sähköpostikirjeet
Koska tietosuoja-asetukset turvaavat tietosi, tehdään asia huolella:
- Alla olevaa kuvaa klikkaamalla pääset liittymislomakkeelle, jossa kysyn vain etunimesi ja sähköpostiosoitteesi
- Saat 1-2 minuutin sisään sähköpostiisi vahvistuslinkin, jota klikkaamalla pääset liittymään postituslistalle, ja saat ensimmäisen Postia Päiväkummusta.
- Melko usein vahvistuslinkki menee sähköpostisi roskakoriin tai roskapostikansioon, sieltä kannattaa siis käydä kurkkimassa.
- Mikäli vahvistuslinkkiä ei klikkaa, ei listalle pääse.
- Jokaisen Postia Päiväkummusta lopussa on ”poistu postituslistalta”-painike, joten pääset helposti irti, jos (jostain ihmeen syystä) niin haluaisit.
Luettavaa muualla:
Supersuorittajan takinkääntö Joakim Westrén-Doll HS 7.10.2023